Tunkkainen sisäilma tai pistävä haju talossa herättää monessa huolta – eikä syyttä.

Outo haju johtuu talon puutteellisesta ilmanvaihdosta. Jos järjestelmä ei toimi kunnolla, ilma pyrkii sisään sieltä, mistä se helpoiten onnistuu: talon nurkista, pistorasioista, ikkunoiden ja ovien välistä tai sokkelin ja alajuoksun välistä. Talo niin sanotusti hengittää väärällä tavalla, jolloin sisään kulkeutuu hajuja aiheuttavia epäpuhtauksia.

Toisinaan kyse on vain harmittomasta vanhan talon hajusta, mutta joskus haju voi kertoa terveyttäkin vaarantavasta sisäilmaongelmasta.

Tässä oppaassa avaamme, mistä erilaiset hajut – mummolan haju, makea haju asunnossa tai kellarimainen tunkkaisuus – voivat johtua ja mitä ne kertovat kodin rakenteista. Kerromme myös, miltä home haisee ja miten esimerkiksi tetrakloorianisoli voi ilmetä sekä hajuna että oireina. Saat käytännön vinkkejä siihen, miten ummehtunut haju saadaan pois talosta, milloin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ja miten me SisäilmaCenterillä voimme auttaa sinua.

Yleisimmät hajutyypit ja mistä ne johtuvat

Hajut kotona voivat olla monenlaisia: joskus ne herättävät nostalgian tunteita, toisinaan taas epäilyksen, että kaikki ei ole kunnossa. Mummolan haju, makea tai pistävä tuoksu, homeen lemu tai jopa mädäntynyt haju kertovat erilaisista taustasyistä. Kun ymmärtää, mistä haju voi johtua, on helpompi päättää, tarvitaanko asialle tarkempaa selvitystä.

Mummolan haju ja vanhan talon haju

Moni tunnistaa lapsuudesta tutun mummolan hajun – lämmin, hieman ummehtunut ja joskus makea tuoksu. Vanhan talon hajun taustalla on usein ikääntyneiden rakennusmateriaalien, kosteuden ja heikon ilmanvaihdon yhdistelmä. Usein kyse ei ole suoranaisesta vaarasta, mutta etenkin jos haju on voimakas tai siihen liittyy kosteuden merkkejä, on syytä selvittää, ettei rakenteissa ole piilevää kosteusvauriota.

Makea ja imelähkö haju asunnossa

Makea tai imelä haju talossa voi syntyä mikrobien aineenvaihduntatuotteista. Se on usein selvä merkki siitä, että jossain on kosteutta ja mikrobikasvustoa. Pelkkä tuuletus ei auta, vaan hajun lähde on löydettävä ja poistettava. Tämä haju kannattaa aina ottaa vakavasti ja tutkia tarkemmin.

Pistävä haju talossa ja eteisessä

Pistävä haju voi johtua kemiallisista yhdisteistä (VOC), homekasvustosta tai materiaalien reaktioista kosteuden kanssa. Jos haju tuntuu erityisesti eteisessä, syy voi olla ulko-oven läheisyydessä tai rakenteissa, mutta usein kyse on siitä, että nenä tottuu hajuun nopeasti eikä huomaa sitä muualla talossa. Pistävää hajua ei pidä sivuuttaa, sillä se voi kertoa kemiallisesta tai mikrobiperäisestä ongelmasta.

Homeen haju ja sen tunnistaminen

Moni pohtii, miltä home haisee. Homeen haju on yleensä maanläheinen, tunkkainen ja joskus makea. Se syntyy mikrobien aineenvaihduntatuotteista ja voi levitä helposti koko sisäilmaan. Haju tarttuu myös tekstiileihin. Jos huomaat sen vaatteista toistuvasti, syy voi olla varastointitilan olosuhteissa tai koko asunnon sisäilmassa. Homeen hajun kohdalla kannattaa aina selvittää syy tarkemmin.

Mädäntynyt haju asunnossa

Mädäntynyt haju syntyy tyypillisesti viemäriongelmista, kosteuden vaurioittamasta orgaanisesta materiaalista tai joskus rakenteisiin kuolleesta eläimestä. Tämä haju ei poistu itsestään eikä ole koskaan normaali, vaan vaatii aina tutkimista ja korjaustoimia.

Erityistapaus: Tetrakloorianisoli ja sen oireet

Jos kotona tuntuu voimakkaan tunkkainen haju, joka tarttuu itsepintaisesti puuhun ja tekstiileihin, taustalla voi olla tetrakloorianisoli eli TCA. Se on kemiallinen yhdiste, jota voi muodostua, kun esimerkiksi vanhoissa rakenteissa käytetty puunsuoja-aine pentakloorifenoli reagoi. TCA:n haju muistuttaa usein kellarimaista tai homeen hajua, mutta on yleensä vieläkin sitkeämpi ja vaikeampi peittää.

Koska tetrakloorianisoli liittyy usein vanhoihin rakenteisiin ja puunsuoja-aineiden käyttöön, pelkkä hajun peittäminen ei riitä. Ongelma on ratkaistava poistamalla hajun lähde tai tekemällä rakenteellinen korjaus. Tähän tarvitaan asiantuntijan tekemää sisäilmatutkimusta, jossa hajun lähde voidaan tunnistaa luotettavasti ja suunnitella toimenpiteet sen pysyvään poistamiseen.

Tetrakloorianisoli oireet 

Pitkäaikaisessa altistuksessa tetrakloorianisoli voi aiheuttaa päänsärkyä, hengitysteiden ärsytystä ja pahoinvointia. Vaikka itse yhdiste ei ole varsinaisesti myrkyllistä samalla tavalla kuin esimerkiksi homekasvusto, siihen liittyvä sisäilmatilanne on hyvä selvittää asiantuntijan avulla. Näin ongelman syy voidaan tunnistaa ja haju saadaan pysyvästi pois.

Miten SisäilmaCenter ratkaisee sisäilmaongelman?

Sisäilmaongelmat eivät ratkea tuoksukynttilöillä tai pelkällä tuuletuksella, sillä syy on yleensä talon ilmanvaihdon toiminnassa. SisäilmaCenter on erikoistunut kokonaisvaltaisiin ilmanvaihtoratkaisuihin erityisesti omakotitaloissa ja rivitaloissa. 

Moni yllättyy, kuinka paljon omaan asumismukavuuteen vaikuttaa se, että ilmanvaihto on kunnossa. Kun sisäilma on raikas, unet paranevat, arki tuntuu kevyemmältä ja kotiin on mukava palata. Samalla voidaan ehkäistä rakenteiden kosteusvaurioita ja niistä johtuvia terveysriskejä. Kyse ei siis ole pelkästään hajun poistosta, vaan koko kodin hyvinvoinnista.

Meidän tehtävämme SisäilmaCenterillä on tehdä prosessista mahdollisimman helppo. Asukas saa selkeän kuvan, mikä talossa aiheuttaa ongelmia ja millaisilla ratkaisuilla sisäilma saadaan pysyvästi kuntoon.

Omakotitalon huono ilmanlaatu on yleinen ongelma

Monissa suomalaisissa omakotitaloissa sisäilma ei ole niin raikasta kuin pitäisi. Ongelmaa ei aina huomaa, koska keho tottuu huonoon sisäilmaan nopeasti, hajut tuntuvat vaimeammilta ja tunkkaisuus unohtuu arjen keskellä. Taustalla voi silti olla rakenteiden kosteus, ilmanvaihdon epätasapaino tai sisäilman epäpuhtaudet.

Yksi tavallisimmista syistä heikkoon ilmanvaihtoon on huonosti toimiva painovoimainen ilmanvaihto. Se toimi aikanaan, kun talot olivat luonnostaan vuotavia ja rakenteet hengittivät enemmän. Nykyään ikkunat ja ovet ovat tiiviimpiä eikä korvausilmaa tule riittävästi. Kun ilma ei vaihdu kunnolla, sisäilmaan kertyy kosteutta, epäpuhtauksia ja hajuja, jotka voivat ajan mittaan heikentää sekä asumismukavuutta että rakennuksen kuntoa.

SisäilmaCenterin ilmanvaihtoremontti tuo taloon nykyaikaisen ratkaisun. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa ilma vaihtuu tasapainoisesti: raikas ilma virtaa sisään hallitusti ja käytetty ilma poistuu. Lopputuloksena on koti, jossa ilma tuntuu kevyeltä hengittää, hajut eivät jää pyörimään sisälle ja rakenteet pysyvät kuivempina.

Alipaine ja ylipaine – tasapaino on avainasemassa

Hyvin toimiva ilmanvaihto on aina hieman alipaineinen. Se tarkoittaa, että sisäilmaa poistuu hallitusti ja tilalle virtaa raikasta korvausilmaa ulkoa. Kun tasapaino on oikea, ilma liikkuu niin kuin pitää: tunkkaisuus vähenee, hajut poistuvat ja sisäilma pysyy terveenä.

Jos alipaine kasvaa liian suureksi, arjessa alkaa näkyä outoja merkkejä. Takan veto voi heiketä, jolloin tuli ei pala kunnolla, ja ulko-oven avaaminen tuntuu raskaalta, kun sisälle syntynyt imuvoima vastustaa liikettä. Liika alipaine voi myös vetää epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan.

Ylipaine puolestaan on vielä ongelmallisempi. Silloin ilma kulkee väärään suuntaan: kostea sisäilma pyrkii väkisin rakenteisiin, joissa se voi tiivistyä ja aiheuttaa vaurioita. Ensin sen huomaa usein ikkunoiden lasien sisäpintojen huurtumisena, mutta ajan myötä riskinä ovat mikrobivauriot ja sisäilmaongelmat, jotka eivät katoa itsestään.

Siksi ilmanvaihdon tasapainosta ei kannata tinkiä. SisäilmaCenterin asiantuntijat säätävät järjestelmän niin, että alipainetta on juuri sopivasti – ei liikaa eikä liian vähän. Näin varmistetaan, että talossa on aina raikas, turvallinen ja terveellinen hengitysilma, ja että myös rakenteet pysyvät kunnossa vuodesta toiseen.

Rintamamiestalojen erityishaasteet

1950–60-luvuilla rakennettujen rintamamiestalojen ilmanvaihto perustui alun perin painovoimaan. Järjestelmä toimi aikansa tarpeisiin kohtuullisesti erityisesti talvella, kun lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä sai ilman liikkumaan.

Vuosikymmenten mittaan taloja on kuitenkin remontoitu. Ikkunat ja ovet on vaihdettu tiiviimpiin, seiniin on lisätty eristettä ja kellarit on otettu asumiskäyttöön. Muutokset ovat parantaneet energiatehokkuutta, mutta samalla ne ovat heikentäneet alkuperäisen ilmanvaihdon toimintaa. Kun ilma ei enää pääse kulkemaan luonnollisesti, sisäilma muuttuu helposti tunkkaiseksi. Lisäksi kosteus ja epäpuhtaudet jäävät sisälle kiertämään, mikä lisää hajuhaittoja ja voi pitkällä aikavälillä altistaa myös vaurioille.

Moni rintamamiestalon asukas onkin tilanteessa, jossa koti näyttää ulospäin hyväkuntoiselta, mutta sisällä ilma ei tunnu raikkaalta. SisäilmaCenter auttaa päivittämään kodit vastaamaan nykypäivän asumisen tarpeita. Käytännössä se tarkoittaa, että talon ilmanvaihto suunnitellaan uudelleen niin, että ilma liikkuu tasapainoisesti ja riittävästi, hajut poistuvat ja asuminen tuntuu taas kevyeltä ja terveelliseltä.

Näin pääset eroon hajuista – toimintasuunnitelma

1. Selvitä syy

Kodin epätavallisten hajujen taustalla on aina jokin syy. Se voi olla kosteusvaurio, puutteellinen ilmanvaihto, mikrobikasvusto, kemiallinen yhdiste tai jopa rakenteisiin jäänyt kuollut eläin. Pelkkä hajun peittäminen ilman syyn selvittämistä ei auta, sillä ongelma palaa takaisin. Jos haju ei poistu normaalilla tuuletuksella, tilanne kannattaa tutkia tarkemmin. SisäilmaCenter voi tehdä sisäilmatutkimuksen ja ilmanvaihdon kartoituksen, jolloin tiedetään varmasti, mistä haju johtuu ja mitä sille täytyy tehdä.

2. Korjaa ilmanvaihto

Toimiva ilmanvaihto on kodin sisäilman perusta. Kun ilma ei vaihdu, tunkkaisuus, epäpuhtaudet ja kosteus jäävät sisälle. Tämä on erityisen tyypillistä painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa taloissa, joissa rakenteet ovat tiivistyneet remonttien myötä. Ilmanvaihtoa voidaan parantaa esimerkiksi säätämällä järjestelmä alipaineiseksi, lisäämällä korvausilmaventtiilejä ja varmistamalla, että ilma kulkee tasaisesti kaikissa huoneissa. Näin sisäilma muuttuu raikkaaksi, ja hajut poistuvat eivätkä enää pääse kertymään.

SisäilmaCenter hyödyntää ratkaisuissaan esimerkiksi Fresh Air Omega -ilmanvaihtolaitteita, jotka tuovat raikasta ilmaa sisään, poistavat epäpuhtauksia ja hyödyntävät lämmöntalteenottoa. Se on energiatehokas tapa varmistaa, että ilma vaihtuu myös vanhemmissa taloissa, joissa painovoimainen ilmanvaihto ei enää riitä.

3. Poista kosteuslähteet

Monet hajut liittyvät kosteuteen. Jos kosteus pääsee rakenteisiin, se luo otolliset olosuhteet mikrobikasvustolle ja hajuhaitat pahenevat. Siksi salaojien, sadevesijärjestelmien ja vesieristeiden toimivuus kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Pienikin vuoto putkistossa tai vesikatossa voi ajan mittaan aiheuttaa ongelmia. Jos rakenteet ovat kastuneet, ne täytyy ensin kuivata ja korjata, ja vasta sen jälkeen sisäilma voi palautua terveeksi ja hajuttomaksi.

4. Puhdista ja neutraloi

Kun hajun varsinainen syy on poistettu, voidaan käyttää hajunpoistomenetelmiä viimeistelemään lopputulos. Menetelmiä ovat esimerkiksi otsonointi tai erilaiset neutralointikeinot. Näitä ei kuitenkaan kannata käyttää ennen kuin ongelman lähde on selvitetty ja korjattu, sillä muuten vaikutus jää väliaikaiseksi. Oikeassa vaiheessa käytettynä ne tekevät sisäilmasta miellyttävän raikkaan ja poistavat hajun jäämät tekstiileistä ja pinnoilta.

Raikkaampi koti alkaa yhteydenotosta

Tunkkainen sisäilma, pistävä haju talossa tai se tuttu mummolan haju kertovat usein siitä, että kodissa on ongelma, joka voi vaikuttaa sekä omaan hyvinvointiin että talon rakenteisiin.

Kun hajun syy selvitetään ja korjataan, muutos on selvä: ilma tuntuu raikkaalta, hengittäminen helpottuu ja kotiin on mukava tulla. Samalla voidaan ehkäistä kosteus- ja sisäilmaongelmia, jotka pitkällä aikavälillä olisivat huomattavasti kalliimpia ja hankalampia korjata.

SisäilmaCenter auttaa koko matkalla. Me selvitämme, mistä haju johtuu, korjaamme ilmanvaihdon ja tuomme kotiin ratkaisun, joka pitää sisäilman puhtaana ja terveellisenä ympäri vuoden. Käytämme moderneja järjestelmiä, jotka on suunniteltu toimimaan myös vanhemmissa taloissa. Ota yhteyttä nyt, niin selvitetään, mikä sinun kotisi ilmanlaadun tilanne on!

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Onko kellarin haju aina hometta?

Ei aina. Kellarin haju voi syntyä myös maaperästä tulevista kaasuista, ilmanvaihdon puutteesta tai kosteudesta ilman varsinaista mikrobikasvustoa. Koska kellarit ovat usein kosteudelle alttiita, olosuhteet ovat kuitenkin otolliset homeen kasvulle ja haju kannattaa ottaa vakavasti.

Miksi talon haju tarttuu vaatteisiin?

Kun talon haju tarttuu vaatteisiin, hajumolekyylit sitoutuvat tekstiilien kuituihin. Erityisesti huokoiset materiaalit, kuten villa imevät hajuja herkästi. Jos haju ei poistu pesussa, ongelma on todennäköisesti ilmanlaadussa tai rakenteissa, ja hajun lähde on syytä selvittää.

Talo haisee kostealla ilmalla, mistä se johtuu?

Jos talo haisee kostealla ilmalla, syynä on usein se, että kosteus nostaa hajuja rakenteista sisäilmaan. Hajut voivat voimistua erityisesti silloin, kun lämpötila ja kosteus vaihtelevat paljon. Tämä on tavallista rakennuksissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Kosteuden mukana ilmaan voi vapautua myös mikrobien aineenvaihduntatuotteita ja muita epäpuhtauksia, joten kyse ei ole pelkästä hajuhaitasta. Sisäilman laatu ei todennäköisesti ole kunnossa ja tilanne kannattaa selvittää tarkemmin.

Millaisia terveysvaikutuksia talon hajuilla on?

Hajut itsessään voivat ärsyttää hengitysteitä, aiheuttaa päänsärkyä tai pahoinvointia. Haju kertoo usein sisäilman epäpuhtauksista, ja pitkäaikainen altistuminen voi johtaa allergioihin, hengitystieoireisiin ja yleiseen huonovointisuuteen.

Moni suomalainen elää huomaamattaankin kodissa, jossa sisäilma ei ole kunnossa. Oireet, kuten väsymys, päänsärky, huono uni tai tukkoisuus, voivat hiipiä osaksi arkea pikkuhiljaa. Silti harva tarttuu ensimmäisenä mittariin.

Jopa yli puolet suomalaisista omakotitaloista kärsii huonosta sisäilmasta. Haluat ehkä selvittää, kuuluuko kotisi tuohon joukkoon. Mutta voiko sisäilmaa mitata luotettavasti itse? Mitä tulokset oikeastaan kertovat ja missä kohtaa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen?

Mitä sisäilman tutkiminen itse tarkoittaa?

Kodin sisäilman laatua voi selvittää erilaisilla tee-se-itse-testipaketeilla, joita on saatavilla mm. VOC-päästöjen, homeitiöiden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaamiseen. Paketit on suunniteltu kuluttajille, ja niiden tarkoituksena on antaa suuntaa-antavaa tietoa sisäilman tilasta helposti ja ilman rakenteisiin kajoamista.

Mittarit voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi tilanteessa, jossa halutaan vahvistaa omaa epäilystä huonosta ilmanlaadusta tai seurata arjen ilmanvaihtoa. Ne voivat auttaa havaitsemaan esimerkiksi liian korkean hiilidioksidipitoisuuden tai poikkeavia VOC-yhdisteitä, jotka voivat kertoa ilman epäpuhtauksista.

Mittarit eivät kuitenkaan kykene arvioimaan rakenteiden kuntoa, eivätkä ne yksin anna kattavaa kuvaa sisäilman kokonaislaadusta. Mittausten tarkkuus voi olla rajallinen, ja tulosten tulkinta vaatii huolellisuutta. Väärä johtopäätös voi pahimmillaan viivästyttää todellisen ongelman löytymistä. Jos kaipaat luotettavaa tietoa siitä, millainen mittaus sopii juuri sinun kotiisi, käänny mieluummin asiantuntijan puoleen. 

Miksi kotitekoiset sisäilmatestit eivät riitä?

Sisäilman laatu ei ole yksinkertainen kysymys. Se muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta: ilmanvaihdosta, rakennusmateriaaleista, painesuhteista, kosteusrasituksesta, käyttötavoista ja rakenteiden kunnosta. Pelkkä testitulos ei kerro vielä syytä ongelmaan – eikä usein edes sitä, onko ongelma todellinen.

Monet kotitestit antavat kyllä lukemia esimerkiksi VOC-pitoisuuksista (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) tai hiilidioksiditasoista, mutta ilman kokonaiskuvaa ne jäävät irrallisiksi. Esimerkiksi tulos “VOC koholla” voi herättää huolta, mutta syitä voi olla lukuisia: uusi matto, puhdistusaineet, kynttilänpoltto, huono ilmanvaihto tai jokin yhdistelmä näistä. Tulos voi olla seuraus eikä syy, eikä testipaketti osaa kertoa sitä.

Ammattilaisen tekemä sisäilma-arvio eroaakin olennaisesti juuri siinä, että kokonaisuutta tarkastellaan laajemmin. Pelkkien lukemien sijaan huomio kiinnitetään myös siihen, mistä ilma tulee ja minne se menee: paine-eroihin, ilmavirtoihin, ilmanvaihdon toimivuuteen, mahdollisiin rakennemuutoksiin ja siihen, miten taloa käytetään arjessa.

Ilman tätä kokonaiskuvaa riskinä on, että oireiden syy jää tunnistamatta tai korjataan jotain, mikä ei ole varsinainen ongelma. Siksi kotitestit voivat olla hyvä alku, mutta todellinen selvitys kannattaa tehdä ammattilaisen kanssa.

Painovoimainen ilmanvaihto – riskit ja erityispiirteet

Moni vanha omakoti- tai rintamamiestalo toimii yhä painovoimaisella ilmanvaihdolla. Järjestelmä perustuu siihen, että lämpötila- ja paine-erot saavat ilman liikkumaan: lämmin ilma nousee ylös ja poistuu, ja korvausilma tulee sisään vuotojen tai venttiilien kautta. Ongelmia syntyy, kun tämä ketju ei enää toimi niin kuin pitäisi.

Vanhoissa taloissa alkuperäiset ikkunat ovat usein vaihdettu uusiin, tiiviisiin malleihin. Samalla on poistunut yksi luonnollinen korvausilman reitti. Kun vuotoja ei enää ole, ei ole myöskään ilmaa, joka tulisi niiden kautta sisään, ja talo alkaa ikään kuin sulkeutua.

Yksi yleisimmistä ongelmista on se, että korvausilmaventtiileitä ei ole lainkaan tai ne ovat tukkoutuneet. Tällöin poistoilma pyrkii edelleen ulos, mutta uutta ilmaa ei pääse tilalle, ja syntyy alipainetta. Arjessa tämä näkyy esimerkiksi huonosti vetävänä hormina tai siinä, että ovet painuvat kiinni itsestään tai niitä on vaikea avata.

Tällaiset ilmiöt vaikuttavat suoraan sisäilman laatuun, vaikka yksittäinen mittari ei niitä paljasta. Hiilidioksidimittari ei kerro, mistä ilma tulee tai miksi sitä ei tule riittävästi. VOC-pitoisuus voi olla koholla ilman näkyvää syytä, jos ilmanvaihto ei kierrätä ilmaa kunnolla.

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmana on se, että sääolosuhteiden vaihtelusta johtuen ilmanvaihdon ilmavirrat vaihtelevat: kylmällä ja tuulisella säällä ilmanvaihto on tehokkainta ja lämpimällä ja tuulettomalla säällä olematon.

Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan edellytyksenä on, että tuloilmaventtiilit ovat tarpeeksi suuret ja että niitä on kaikissa oleskelutiloissa. Jos tuloilmaventtiilejä ei ole, tulee ne asentaa. Samalla tulee tarkastaa, että siirtoilmareitit tuloja poistoilmaventtiilien välillä ovat olemassa.

Miten ammattilaisen tekemä ilmanvaihtokartoitus eroaa itse tutkimisesta?

Kotona tehtävä sisäilman mittaus voi kertoa, että hiilidioksidipitoisuus on koholla tai että ilmassa on VOC-yhdisteitä. Usein mittaustulos kuitenkin herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia: mistä epäpuhtaudet tulevat, mitä ne tarkoittavat ja miten tilanne tulisi korjata?

SisäilmaCenterin tekemä ilmanvaihtokartoitus ei perustu pelkkiin mittaustuloksiin, vaan koko rakennuksen toiminnan ja ilmanvaihdon kokonaisvaltaiseen arviointiin. Kartoitus alkaa asiakkaan luona käytävällä keskustelulla, jossa käydään läpi rakennuksen historiaa, mahdollisia aiempia remontteja sekä nykyisiä havaintoja ilmanlaadusta tai asumismukavuudesta. Näin saadaan alkuun tärkeä konteksti: miten taloa käytetään, mitä muutoksia siihen on vuosien varrella tehty ja missä ongelmat ilmenevät.

Tämän jälkeen asiantuntija kiertää talon ja arvioi, miten ilma rakennuksessa liikkuu. Tällöin tarkastellaan poistoilman reitit, mahdolliset korvausilmaventtiilit sekä paikat, joista ilma pääsee tai ei pääse sisään. Huomio kiinnittyy myös painesuhteisiin: syntyykö alipainetta, vetääkö takka kunnolla tai ovatko ovet raskaita avata. Jos tilanne sitä vaatii, käytetään savukynää havainnollistamaan ilman kulkusuuntia tai mitataan hiilidioksidipitoisuuksia eri tiloissa, erityisesti makuuhuoneissa.

Mittalaitteet ovat osa kartoitusta, mutta tärkeintä on niiden tulkinta suhteessa kokonaisuuteen. Esimerkiksi korkea hiilidioksiditaso ei yksinään kerro, missä ongelma on, mutta yhdessä rakenteiden ja ilmavirtausten tarkastelun kanssa siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä: puuttuuko korvausilma, vetääkö poistokanava, onko rakennuksessa painesuhdeongelmaa.

Kartoituksen päätteeksi asiakas saa asiantuntijan selkeän arvion tilanteesta. Jos ilmanvaihto kaipaa korjausta, käydään yhdessä läpi, mitä vaihtoehtoja on. Tarvittaessa SisäilmaCenter laatii ehdotuksen ilmanvaihtoremontista, joka perustuu kartoituksen havaintoihin ja kohteen erityispiirteisiin.

Remontti voi sisältää esimerkiksi riittämättömien poistojen tai korvausilmareittien parantamisen tai modernin, huomaamattoman lämmöntalteenottoratkaisun, kuten Omega-järjestelmän asentamisen. Tällainen järjestelmä ei vaadi laajoja rakenteellisia muutoksia eikä keskitettyä ilmanvaihtokonetta, mutta parantaa ilmanvaihdon toimivuutta merkittävästi.

Koko prosessi kartoituksesta toteutukseen suunnitellaan aina rakennuskohtaisesti. Tarkoitus ei ole muuttaa talon henkeä tai rikkoa rakenteita turhaan, vaan löytää ratkaisu, joka sopii juuri siihen kotiin teknisesti, esteettisesti ja käytännöllisesti.

4 myyttiä sisäilmanvaihdosta

1. Ilmanvaihtoremontti kestää pitkään

Moni ajattelee, että ilmanvaihtoremontti tarkoittaa viikkojen kaaosta ja poraamista ympäri taloa. Todellisuudessa nykyaikaiset järjestelmät, kuten Omega, asennetaan jopa yhden päivän aikana. Usein et joudu edes lähtemään pois kotoa. Työ tehdään siististi, eikä rakenteita tarvitse avata laajasti.

2. Ilmanvaihtoremontti on kallis

Tämä on yksi sitkeimmistä uskomuksista. Usein ajatellaan, että ilmanvaihtoremontti on investointi, johon vain harvalla on varaa. Mutta kun vertaat kustannuksia vaikka kylpyhuoneremonttiin tai keittiön uusimiseen, ollaan aivan eri mittaluokassa. Ilmanvaihtoratkaisut voidaan myös toteuttaa vaiheittain ja talon tarpeiden mukaan – fiksusti mitoitetulla suunnitelmalla saadaan aikaan iso vaikutus ilman isoa budjettia.

3. Ilmanvaihtolaitteet ovat isoja ja rumia

Ei enää. Uudet laitteet ovat siistejä, huomaamattomia ja hiljaisia, eikä niitä tarvitse piilottaa mihinkään tekniseen tilaan. Seinään asennettavat laitteet hoitavat ilmanvaihdon ilman kanavistoja tai isoja koneita.

4. Huono sisäilma tarkoittaa hometta

Ei välttämättä. Valitettavasti sisäilmaongelmat eivät näy silmin eikä niitä voi haistaa. Monet kokevat oireita, vaikka talossa ei olisi lainkaan mikrobeja. Korkea hiilidioksidipitoisuus, ilmankierto-ongelmat tai VOC-yhdisteiden kertyminen voivat aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja muita oireita ilman, että talossa olisi yhtään homeitiötä. Sisäilma voi olla kuormittunut ilman näkyvää syytä, ja siksi se kannattaa mitata ja korjata ennen kuin se alkaa tuntua kehossa.

Tilaa maksuton ilmanvaihtokartoitus

Tilaa maksuton ilmanvaihtokartoitus –  asiantuntijamme selvittää kotisi sisäilmatilanteen ja auttaa valitsemaan oikean ratkaisun. Saat selkeän kokonaiskuvan ilman arvailua tai sitoumuksia. Me emme tyrkytä, vaan autamme sinua tekemään fiksuja päätöksiä hyvinvoinnin kannalta tärkeimmässä paikassa – omassa kodissasi.

Tilaa ilmainen ilmanvaihtokartoitus tai varaa soittoaika – me huolehdimme sisäilmasta, jotta sinä voit keskittyä arkeen.

Siitepöly ja katupöly voi vaikuttaa myös sisätiloissa

Koetko allergiaoireita myös sisätiloissa? 

Siitepöly ja katupöly ovat yleisiä ihmisen kehoa ärsyttäviä epäpuhtauksia, jotka kuuluvat olennaisesti arkeen, etenkin kevätaikaan. Kuvitella voisi, että ongelmat sijoittuvat vaan kodin ulkopuolelle, mutta tosiasiassa pölyt voivat kulkeutua myös sisäilmaan. Hyvä uutinen on se, että sisäilmaan kertyneeseen pölyyn on mahdollista vaikuttaa.

Miten siitepöly pääsee kodin sisäilmaan?

Avoinna olevat ikkunat ja ovet ovat selkein reitti siitepölylle. Erityisesti keväällä ja kesällä, kun tuuletetaan, siitepölyä kulkeutuu helposti sisään. Jos kodissa on koneellinen ilmanvaihto ilman kunnollisia suodattimia, siitepölyhiukkaset voivat kulkeutua sisälle ilmanvaihtokanavia pitkin. Vanhemmissa rakennuksissa tai huonosti tiivistetyissä ikkunoissa ja ovissa siitepöly voi päästä sisälle ilmavirtojen mukana.

Ilmanvaihto voi joko auttaa tai pahentaa

Jos kodissasi on koneellinen ilmanvaihto, se voi olla joko siunaus tai siitepölypommi. Jos suodattimet ovat puutteelliset tai ne on jätetty vaihtamatta, siitepölyhiukkaset pääsevät vaivatta sisäilmaan ilmanvaihtokanavien kautta. Tällöin sisäilma ei täyty vaan siitepölystä, vaan myös muut epäpuhtaudet voivat päästä kiertoon.

Myös korvausilmaventtiilit vaikuttavat suuresti. Jos talossa on venttiilit, tarkista, että niissä on siitepölyä suodattava materiaali – pelkkä perussuodatin ei välttämättä riitä.

Jos taas korvausilmaventtiilejä ei ole, asunto saa korvausilmaa epävirallisia reittejä pitkin, kuten raoista, postiluukusta tai tuuletuksen kautta. Tämä tekee siitepölyn hallinnasta haastavampaa, erityisesti vanhemmissa rakennuksissa.

Paine-eroilla on väliä

Yksi usein huomiotta jäävä mutta merkittävä tekijä on ilmanvaihdon paine-ero. Jos esimerkiksi huippuimuri tai muu poistoilmajärjestelmä poistaa ilmaa liian tehokkaasti suhteessa korvausilmaan, syntyy alipaine. Tällöin ulkoilmaa, ja sen mukana siitepölyä ja katupölyä imetään sisään rakenteiden raoista ja ikkunoiden tiivisteistä.

Mikäli pohdit painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa tai toimimattomuutta, voit lukea alipaineesta ja ylipaineesta täältä.

Mitä siitepöly ja katupöly aiheuttaa?

Huono sisäilma, jossa on paljon pölyä, voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja jopa lieviä muistihäiriöitä. Siitepölylle ja katupölylle altistuneelle ihmiselle pölyt voivat aiheuttaa monenlaista oireilua. Yleisimpiä oireiluja ovat yskä, nuha, aivastelu, hengenahdistus ja ärsytysoireet. Varsinkin siitepölyallergisille siitepöly aiheuttaa inhottaviakin oireita. 

Lapset, vanhukset ja hengityssairauksista kärsivät ovat myös herkempiä pölyn vaikutuksille ja pitkäaikainen altistuminen voi esimerkiksi pahentaa astmaa. Siksi asiaa ei kannata jättää sattuman varaan.

Pölyt eivät vaikuta vain ihmisiin

Pitkään kertynyt pöly voi kerätä myös muita matkalaisia ajan saatossa. Pahimmillaan ne ovat kemiallisia yhdisteitä, kuten ftalaatteja, jotka voivat haihtua ilmaan. Pöly sitoo itseensä kosteutta ja epäpuhtauksia, mikä voi edistää homeen kasvua, etenkin jos se yhdistyy huonoon ilmanvaihtoon. Tämän lisäksi ilmanvaihtojärjestelmät voivat tukkeutua pölystä, mikä heikentää ilmanvaihtoa ja kasvattaa energiankulutusta.

Miten siitepölyn kertymistä kotiin voi vähentää?

Ensinnäkin, kodin “tuulettaminen” ikkunoita avaamalla varsinkin siitepölysesonkina on hyvä pitää minimissä. Mikäli kodin sisäilma on sen verran tunkkainen, että siitä syntyy tarve avata ikkunat usein, voi ilmanvaihdon toiminta olla lähtökohtaisesti heikkoa. Esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihdon paine pitää olla taloon nähden sopiva, jotta sisäilma tuntuu raikkaalta. 

Siitepölyä ei voi täysin estää pääsemästä sisäilmaan, mutta sen määrää voi huomattavasti vähentää:

• Vaihda ilmanvaihdon suodattimet säännöllisesti, mieluiten ennen siitepölykautta.
• Asenna siitepölysuodattimet korvausilmaventtiileihin tai ikkunoihin.
• Vältä tuulettamista siitepölyn huippuaikoina, kuten kuivina ja tuulisina päivinä.
• Tarkista, että ilmanvaihto on tasapainossa, eikä poistoilma vedä ilmaa sisään vääristä paikoista.

Pienillä toimenpiteillä voit tehdä kodistasi huomattavasti miellyttävämmän ympäristön myös allergiakaudella. Ja vaikka siitepöly on luonnollinen osa kevättä, sen ei tarvitse vallata kotiasi. 

SisäilmaCenter auttaa

Siitepölyn hallinnan keskiössä on toimiva ilmanvaihto. Puhdas tuloilma parantaa sisäilman laatua ja auttaa vähentämään allergiaoireita. Se pitää sisäilman raikkaana ja puhtaana poistamalla hiukkasia, kosteutta ja epäpuhtauksia. 

Ilmanvaihtojärjestelmämme ovat varustettuja suodattimilla, jotka poistavat kulkeutuvasta ilmasta pölyä, siitepölyä ja muita ilman epäpuhtauksia. Tilaa maksuton kartoituskäynti ja laskemme sen pohjalta tarjouksen juuri sinun kodillesi sopivasta ilmanvaihtoremontista. Autamme mielellämme löytämään juuri sinun kotiisi sopivan ratkaisun.

Ota yhteyttä meihin ja hyödy ilmanvaihtoremontin tarjoamista monista eduista!

Hyvä sisäilma on avainasemassa terveellisen ja viihtyisän asumisympäristön luomisessa. Asumiseen vaikuttavat tekijät eivät ole vain huomaamatonta taustamelua, vaan pikemminkin osa kokonaisvaltaista kokemusta, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Jotta ymmärtäisimme, mitä hyvä sisäilma tarkoittaa, on ensin tärkeää tarkastella sen peruselementtejä.

Ensinnäkin, hyvä sisäilma on puhdasta ja raikasta. Se ei sisällä haitallisia epäpuhtauksia, kuten homeitiöitä, allergeeneja tai haitallisia kaasuja, jotka voivat vaikuttaa hengitysteihin ja yleiseen terveyteen. Toinen tärkeä peruselementti on, että hyvä sisäilma on tasapainossa. Tämä tarkoittaa sitä, että sisäilman kosteus ja ilmanvaihtuvuus ovat tarvittavalla tasolla. Lämpötilaltaan liian kylmä tai kuuma ilma, liian kostea tai kuiva ilmatila, sekä riittämätön ilmanvaihto voivat kaikki vaikuttaa haitallisesti asumismukavuuteen ja asukkaan terveyteen.

Kesä on tulossa, joka voi monen asunnon osalta tarkoittaa entistä kosteampia olosuhteita. 

Kuinka sisäilmaan kertyy kosteutta?

Sisäilmaan kertyy kosteutta monin eri tavoin. Peseytyminen, saunominen, ruoanlaitto ja pyykin kuivaaminen ovat tyypillisiä esimerkkejä arjen toimista, joilla asukas voi kohottaa huoneilman kosteustasoa. Ulos hengittämämme ilma ja hikoilu lisäävät sisätiloissa kosteutta. Lisäksi vuodenajoilla on merkittävä vaikutus: kesäaikaan huoneilma on varsinkin sateisella säällä huomattavasti kosteampaa kuin talven kuivalla pakkassäällä.

Liian kostea sisäilma voi johtua useista tekijöistä. Arkisten toimien lisäksi kosteutta voivat aiheuttaa tekniset asiat, kuten huonosti toimiva ilmanvaihto, vesivuodot katosta tai putkistosta, tai puutteellinen vesieristys. Liiallinen kosteus voi luoda ihanteellisen ympäristön homeen kasvulle ja aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä sekä allergiaoireita. Siksi olisi tärkeää panna merkille, mikäli huomaa kosteutta kerääntyvän kotiin.

Mistä tiedän, onko sisäilma liian kosteaa?

Liian kostea sisäilma voi lisätä olosuhteita mikrobi- ja homekasvustojen kehittymiselle. Asiantuntijat ovat pääsääntöisesti yhtä mieltä siitä, että 70 % on riskiraja: sitä korkeammaksi sisäilman kosteutta ei saisi päästää kuin korkeintaan hetkittäin. Sopiva taso huoneilman suhteelliselle kosteudelle on vuodenajasta riippuen 20–70 %.

Sisäilman kosteutta voi tarkastella muutamalla eri tavalla, mutta tärkein havainto on oma aistinvarainen arvio: Tuntuuko ilma kostealta ja tunkkaiselta? Kestääkö peilien kuivuminen suihkun jälkeen todella kauan? Ovatko kuivumassa olevat pyykit kosteita vielä seuraavanakin päivänä?

Miten voin vähentää sisäilman kosteuden muodostumista?

Optimaalisen sisäilman saavuttaminen koostuu monesta tekijästä: asianmukainen ilmanvaihto, kosteudenhallinta ja lämpötilan säätely. Huolellinen suunnittelu ja säännöllinen huolto ovat avainasemassa terveellisen ja mukavan asumisympäristön varmistamisessa.

Ilmanvaihdon ohella talon ja huoneen kosteuskuormitusta voidaan vähentää erilaisilla arjen valinnoilla. Nappaa tästä siis vinkit, joilla pääset jo pitkälle kosteudenhallinnassa:

• Jos olosuhteet sallivat, kuivaa pyykkisi varsinkin kesäaikaan ulkona. Toinen hyvä vaihtoehto on kuivausrummun käyttö, koska kuivausrumpu kondensoi pyykkien kosteuden vedeksi.
• Ruoanlaitto synnyttää kosteutta veden höyrystyessä. Ruokaa keitettäessä kannattaa pitää kattilassa kansi päällä.
• Vältä liian pitkiä ja kuumia suihkuja. Jos peseydyt usein, harkitse voisiko peseytymiskertoja silloin tällöin karsia. Myöskään saunaa ei kannata lämmittää liian usein sisätiloissa.
• Huolehdi märkätilojen tuuletuksesta käytön jälkeen, jos siihen on mahdollisuus. Liiat vedet voit kuivata lattia- ja seinäpinnoilta lastalla. Myös riittävän korkea huonelämpötila ja lattialämmitys auttavat pitämään märkätilat kuivina.

Meistä jokainen voi onneksi vaikuttaa sisäilman kosteuteen näillä vinkeillä itse. 

Mikä on tehokkain tapa vähentää sisäilman kosteutta?

Tehokkain keino pitää kosteus ja muutkin sisäilmaan liittyvät ongelmat loitolla on huolehtia, että talon ilmanvaihto on kunnossa. Toimiva ilmanvaihto panee ilman kiertämään, ja poistuva ilma vie samalla mennessään myös sisäilmaan kertyneen kosteuden.

Kun huolehditaan kodin ilmanvaihdosta ja mukavuudesta, ei kannata tinkiä laadusta. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon yhdistettynä kevyt ilmanvaihtojärjestelmä, kuten Fresh Air Beeta, tai suosituin ilmanvaihtojärjestelmämme Fresh Air Omega ja ilmalämpöpumppu tarjoavat tehokkaan ja kokonaisvaltaisen ratkaisun, jossa ilmalämpöpumppu luo mukavuutta elinympäristöön. Näin ei ainoastaan varmisteta raikasta ilmaa ja terveellistä asumisympäristöä, vaan myös tehdään kodista miellyttävä ja energiatehokas paikka elää.