Riihimäen vanhalla asuinalueella, rintamamiestalojen keskellä, seisoo jykevä hirsitalo, joka on nähnyt lähes vuosisadan verran elämää. Talo on rakennettu vuonna 1938, ja vuosien mittaan sen kylkeen on rakennettu lisäsiipi vuonna 1985 ja terassi vuonna 2025. Talo sijaitsee tuhansia vuosia sitten kuivuneen järven rannalla.
– Ei varmaan voi enää myydä rantatonttina, omistaja Pauli Pietilä virnistää.
Talossa on yhteensä 139 neliötä. Alakerrassa sijaitsevat keittiö, olohuone, pieni wc, makuuhuone, pesuhuone ja sauna. Yläkerrasta löytyvät toinen makuuhuone, aula, pojan huone ja työhuone. Alun perin talossa ei ollut sisävessaa, mutta vuosikymmenten aikana sen rakenteet ovat kulkeneet pitkän matkan. Vesi- ja sähkövedot, suihkut ja nykyajan mukavuudet on lisätty vähitellen.
Kun rakennusalan konkari Pietilä löysi lähes satavuotiaan hirsitalon rintamamiestalojen keskeltä, hän tiesi heti, mihin oli ryhtymässä. Talo oli myynnissä remontoitavaksi – rakenteisiin oli päässyt kosteutta ja sisäilman laatu mietitytti. Mutta kun kokemusta löytyy toistakymmentä vuotta työnjohtajana rakennustyömailla, tällainen projekti ei säikäytä.
– Koputtelin hirret läpi ja tein tarjouksen, Pietilä muistelee.
Siitä alkoi remontti, jossa ei tehty asioita puoliksi.
– Kaikki meni uusiksi. Lattiat, kodinkoneet, kaapit, seinät. Keittiössä oli violetit kaapit ja seinillä pinkopahvit, ne sai lähteä. Haluttiin tuoda hirsiseinät esiin. Ruskea hirsi toimii hyvin akaasiakalusteiden ja valkoisten keittiökaappien kanssa.
Talon historiaa ei peitetty, vaan sitä tuotiin näkyväksi. Pietilä teki itse liesituuletinkuvun ja palopellin patinoidusta kuparista. Kiiltävä rosteri ei olisi sopinut tähän kokonaisuuteen.
– Halusimme kunnioittaa talon historiaa ja henkeä.
Ilmanvaihto on osa rakenteiden elinkaarta
Moni ostaa vanhan talon, mutta ei oikeastaan ymmärrä, miten se toimii. Usein vanhan talon ostajan huomio kiinnittyy ulkonäköön, materiaaleihin ja pintaratkaisuihin – ensimmäisenä mietitään parketti, keittiö ja kylpyhuone, mutta ei sitä, mitä täällä hengitetään. Ilmanvaihto unohtuu helposti, vaikka sillä on suora vaikutus sekä asumismukavuuteen että rakenteiden kestoon.
Rakennusalalla pitkään työskennellyt Pietilä kuitenkin tiesi, mihin oli ryhtymässä kauppapaperit allekirjoittaessaan. Vanhan rintamamiestalon ilmanvaihto oli mielessä remontin alusta saakka.
– Tiesin heti, että en halua tehdä tätä remonttia 50 vuoden päästä uudestaan.
Remontin vaikutukset ja talossa tehdyt muutokset oli huomioitava ilmanvaihdossa.
– Tiesin, että täällä ilmanvaihto on ollut huono. Kun rossipohja avattiin, lisäsin sinne tuuletuksia, ja olohuoneeseen tuli uusi pönttöuuni. Kun takkaa aletaan käyttää, on pystyttävä hallitsemaan, mistä se ottaa ilman. Olin aivan varma, että se vetää sitä rakenteiden läpi.
Pietilä päätyi Sisäilmacenterin verkkosivuille ja täytti yhteydenottolomakkeen.
– Siinä kysyttiin, millainen kohde on kyseessä. Sitten alettiin Markon kanssa juttelemaan ja sovittiin käynti.
Sisäilmacenterin Marko tuli paikalle, ja keittiön pöydän ääressä käytiin läpi talon tilannetta. Savukynä paljasti, että ilmanvaihto veti väärään suuntaan.
– Se suorastaan puhalsi ne tänne sisälle päin.
Lisäksi mitattiin ilman hiilidioksiditasot, joiden lukema ennen ilmanvaihtoremonttia oli 1200 ppm.
“Hengittävä” hirsitalo ei yksin riitä
Moni karsastaa vanhoja taloja, koska pelkää niiden sisäilmaa. Haju yhdistetään helposti suoraan homeeseen, vaikka syy voi olla aivan muualla.
Se, että talossa haisee, ei tarkoita automaattisesti, että siellä olisi hometta. Vanha talo ottaa korvausilman jostain. Jos ei ole seinissä reikiä, joista ilma pääsee hallitusti sisään, se ottaa sen rakenteiden läpi. Ja siitä syntyy se tuttu, tunkkainen haju.
– Voi hyvin olla, että juuri siksi monet vanhat talot eivät mene kaupaksi. Ihmiset käyvät näytössä ja ajattelevat, että täällä haisee, joten täällä on pakko olla ongelma.
Moni ajattelee, että hirsitalo ei tarvitse ilmanvaihtoa, koska se hengittää itse.
Tämäkin talo on nähnyt monta aikakautta. Alkuperäiset ikkunat oli tiivistetty silloisilla keinoilla – lampaanvillalla, vanhoilla sukilla ja kalsareilla.
– Se oli se tapa, jolla talo “hengitti”. Mutta kun ikkunat uusittiin vuonna 1985 ja tiivistettiin uretaanilla, hengitys loppui siltä osin. Silloin ilma alkaa tulla sieltä, mistä se pääsee, eli lattian läpi.
Uusien hirsitalojen rakenne on toisenlainen. Nykyaikaiset hirsitalot tehdään usein liimapuusta tai kerroksittain puristetusta hirsimateriaalista, joka on tiivistä eikä päästä ilmaa lävitseen samalla tavalla kuin perinteinen hirsi. Vaikka talo näyttää hirsitalolta, se ei enää toimi kuten ennen. Ilma ei vaihdu rakenteiden läpi, joten ilmanvaihto täytyy ratkaista hallitusti – muuten sisäilma ei pysy puhtaana eikä rakenne terveenä.
Omega-lämmöntalteenottolaitteet käyttöön päivässä
Pietilän kotiin asennettiin yhteensä kuusi Omega-lämmöntalteenottolaitetta, jotka tuovat raikasta ilmaa sisään ja poistavat huoneilmasta epäpuhtauksia ottaen samalla talteen lämpöä, joka muuten karkaisi harakoille.
Kyseessä on desentralisoitu ilmanvaihtoratkaisu, eli järjestelmä ei tarvitse suurta keskitettyä ilmanvaihtokonetta eikä laajoja kanavavetoja. Laitteet asennetaan suoraan ulkoseinään. Pietilän kodissa laitteita on yhteensä kuusi – kolme yläkerrassa ja kolme alakerrassa – ja niiden sijoittelu on suunniteltu siten, että ilma kiertää koko talon läpi tasaisesti. Näin varmistetaan hyvä sisäilma kaikkialla kodissa ilman vedon tunnetta tai kylmiä kohtia.
Asennuksesta vastasivat Sisäilmacenterin Juuso ja Olli. Työpäivä alkoi kahdeksan jälkeen aamulla ja jo iltapäivällä puoli kolmen aikaan miehet olivat valmiita ja laitteet paikoillaan.
– Niiden tekeminen toimi kuin junan vessa, Pietilä kiittelee.
Seitsemän vuoden kokemus Sisäilmacenterillä näkyi paitsi tekemisessä myös ajankäytössä.
– Nämä kaverit tekee melkein tuplavauhdilla kilpailijoihin verrattuna.
Mittaustulokset puhuvat puolestaan
Ennen remonttia hiilidioksidipitoisuus sisäilmassa oli noin 1200 ppm, mikä on tyypillinen lukema talossa, jossa ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Kun Omega-laitteet oli asennettu, pitoisuus laski 500:aan. Ulkoilman taso on noin 350, joten tulos oli erinomaisen hyvä.
Yleensä ilmanlaadun paraneminen näkyy ensimmäisenä arjen pienissä asioissa. Uni syvenee ja palautuminen paranee, kun raikas ilma kulkee huoneissa myös yöllä. Pyykit kuivuvat nopeammin, takka vetää tasaisemmin eikä kosteus jää leijumaan ilmaan.
– Seuraavana aamuna sen tunsi. Happi kulki talossa, Pietilä sanoo.
Pian remontin jälkeen vietettiin pojan valmistujaisia.
– Meillä oli 45 henkeä talossa, eikä ollut yhtään tunkkainen olo. Vieraat ihmetteli, että miten täällä voi olla näin hyvä ilma.
Entä ääni – kuuluuko näistä mitään?
Moni miettii ennen hankintaa, kuinka äänekkäitä tällaiset laitteet ovat. Pietilän mukaan huoli on turha.
– Meiltä kysytään aina, kuuluuko näistä ääntä. Ei kuulu. Jääkaappi pitää kovempaa ääntä kuin nämä.
Kun laitteet on mitoitettu oikein, ne toimivat pienellä teholla ja lähes äänettömästi.
Yksi asia jäi harmittamaan
– Mulla ei ole enää yhtään Markon käyntikorttia jäljellä. Oon jakanut ne kaikki.
Purkukuntoiseksi luokitellusta kohteesta on tullut laadukkaasti saneerattu koti, jossa yhdistyvät rakennusalan osaaminen, harkitut materiaalivalinnat ja toimiva ilmanvaihto.
– Me ollaan tykätty tästä, Pietilä tiivistää.
